Minkähän takia sitä ihminen ei joskus liiku ja urheile? Sitä olen miettinyt tässä viime päivinä itsekseni (Tea siis) ja ollaan me siitä miehenkin kanssa puhuttu. Kun se treenin aikainen olo kun hiki vaan valuu ja on kuuma ja vetää ihan täysillä, kroppaa kuumottaa ja lihaksissa tuntuu... se vaan on aivan mahtava tunne! Puhumattakaan siitä hyvänolon tunteesta mikä sen treenin jälkeen tulee, posket punottaa, koko kropassa on ihana treenattu tunne ja mieli on hyvä kun on taas voittanut itsensä ja tehnyt mahtavan suorituksen!

Ja sitten kun ei treenaa niin kroppa huutaa... eikä hyvästä! Sen tuntee kuinka lihakset kaipaisi liikettä ja illalla sänkyyn käydessäkin olo on turta... silloin ei väsymys ole kunnollista väsymystä vaan enemmänkin nuutumista.

Noh eilen mulla oli kuitenkin mahtava spinni tunti! En ole tähän mennessä ikinä hikoillut spinnissä niin paljon kun eilen, en edes ennen raskautta tai sen aikana! Vastuksia sai lisätä jo huomattavasti enemmän kun 4viikkoa sitten kun sain alottaa kunnon liikunnan synnytyksen jälkeen! Ja siis olo oli aivan mahtava, sen kun muistaisi joka kerta kun tuntuu ettei jaksaisi lähteä liikkeelle niin varmasti tulisi aina lähdettyä! Ja on mulla ihan hirveä tsemppi päällä nyt... mulle on muutama ihminen sanonut ettei ne kilot ihan niin vaan lähde (ja tiedänhän minä ettei se ihan naps-vaan lähde, olen ennenkin laihuttanut yli 20kg) ja nämä on saanut mulle sellasen "nyt on näytettävä"-olon... ja tietenkin mun lähimmät ihmiset tsemppaa mua kunnolla ja sekin motivoi! Tottakai tiedän tekeväni tätä vain itselleni, mutta noi on sellasia asioita, joita mietin esim. treenatessa jos tuntuu ettei jaksaisi. Tai kun menen jääkaapille niin näen mielessäni ihmisten kannustuksen, niin jää helposti ne ylimääräiset ottamatta! On se vaan ihmeellistä se ihmisten kannustus ja tuki!

Täällä satelee taas kaiken aikaa... ulos ei oikein pääse poikien kanssa kun vettä tulee kuin saavista kaatamalla ja mulle ei ole ehditty ostaa sadetakkia! Harmittaa...  mutta tässä kotonakin olisi vaikka mitä tekemistä! Ihanaa kun on tullut syksy... olen ihan täydellinen syksy-ihminen ja saan silloin voimia ja jaksamista vaikka mihin! :) Eilen huomasi salillakin syksyn saapuneen, kun omia kenkiä ei meinannut saada muiden sekaan mahtumaan ja tunnit alkavat täyttyä ihan eri tavalla kuin muutama viikko sitten! ;)