Tänään on ollut jännittävääkin jännittävämpi päivä, kaikin puolin. Aamusta asti olen jännittänyt kun meidän tanssiseuran tytöt ovat olleet kisaamassa sm-kisoissa Tampereella... tytöt on niin voittajia mun silmissä, kun itse en olisi tuollaiseen kyennyt, vaikka olisihan se hieno kokemus. Mutta ei kuitenkaan tällä kunnolla... ei ainakaan vielä. ;)

Noh, kun tästä jännittämisestä pääsin niin johan iski jännitys niistä kuntotesteistä... joita kyllä jännitin ihan turhaan, sillä hyvinhän ne meni. Hämmästyin itsekin lihaskuntotestien tuloksia... PT vaan sanoi, että tulokset on hyvät, ei halunnut kiteytyä sen enempää varsinaisiin tuloksiin. Tämä on oikeastaan erittäin hyvä, koska minähän olen just sellanen, että tuijottaisin vain niitä tuloksia ja  testailisin itseäni, että onko sitä edistystä tapahtunu. Ja siis tottakai minä itsekin laskeskelin kuinka paljon jaksoin mitäkin tehdä, mutta eihän ne mulle sen enempiä kuitenkaan kerro. Erityisen tyytyväinen olin siihen kun tuo PT kommentoi, että joudutaan oikeesti tekemään kunnolla treeniä, että tuloksia näkyy, koska kuntotestin lähtötuloksetkin on jo niin hyvät. Ja varoitteli vielä, että mun tulokset ei välttämättä ole niin räjähdysmäisen suuria, koska lähtötasokin on jo hyvä (vaikka toki niitä tuloksia tulee). Mutta siis, että mitä??? Mie luulin, että olen ihan rapasessa kunnossa, mutta enpäs olekkaan, kuin hienoa? Ja nyt odotan vielä enemmän tuota tulevaa treenailua, koska salitreenistä tulee rankka... siihen tulee intervallia, toiminnallisia osioita, pitkiä sarjoja joilla haetaan rytmiä ja kaikkea muuta mielenkiintoista. Ja juuri tuollaistahan minä kaipaan, että into ja motivaatio pysyy korkealla. Ja näiden lisäksi matkassa mukana pysyy sh´bam ja jooga, tuomassa monipuolisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Ja nyt vielä yhden jännittävyyden pariin eli jääkiekon... oi voi, pari viikkoa telkkarin tuijotusta edessä... :D

-Tea-