Nyt se on taas iskenyt, väsymys... totaalinen kyllästyminen ja aikaansaamattomuus... ei onneksi treenaamiseen, mutta kaikkeen muuhun! Tosin eilen olin lähes menemättä joogaan, mutta menin kuitenkin, siitä pointsit itselleni! Viikonloppu oli yhtä hulinaa ja se tuntuis väsyttävän mua aivan suunnattomasti. Myös muutama huonommin nukuttu yö on taas tehnyt tehtävänsä. Olisin ihan selkeesti jonkun persuksille potkijan tarpeessa... mistähän sellasen sais? PT:tä en nyt häiritse tän asian kanssa, koska tää ei kuitenkaan liity treenaamiseen vaan kaikkeen muuhun... olen kulkenut kotona pieruverkkareissa ja tukka harjaamatta... tänään vähän yritin ja kieputin harjaamattomat hiukset nutturalle ja puin legginssit sekä pidemmän neuleen päälle, yritän näyttää ihmiseltä. Olo kuitenkin on kun piestyllä norsulla...

Tällä viikolla yritän nukkua, yritän saada tän väsymyksen pois ja keskityn vaan oman olon hyvinvointiin. Lauantaina on tiedossa rentouttava aikuisten reissu Lahteen... ja ens viikolla voidaan taas kiriä univelkoja. Tällästähän tää kesä taitaa olla, ainakin kalenterin mukaan. Mutta, 3viikkoa... sitten alkaa loma... miehellä siis. Silloin olen päättänyt levätä ja nauttia elämästä... ja toivottavasti vihdoin ja viimein saada tän asunnon remontin loppuun. Jopa joku pieni ja piristävä lomareissu on mahdollisesti suunnitteilla, saa nähdä jääkö se suunnitteluasteelle vai eteneekö se ihan jopa toteutukseen asti.

Se on jännä kuinka tuo väsymys ja kyllästyminen vaikuttaa kaikkeen... koska omasta mielestäni vielä viime viikollakin näytin jo ihan ihmiseltä peilissä, tänään peilistä puolestaan vastaan katsoi kaikki mahdolliset viat oikein alleviivattuina punakynällä! Jopa ruuan laittaminen on lähes ylitsepääsemätöntä... ja nyt älkäät kuitenkaan luulko, että meidän lapset näkee nälkää kun äiti ei jaksa... mutta tänäänkin mentiin siitä mistä aita on matalin; ruskistin jauhelihan, kaivoin kuiva-ainekaapista lasagnette paketin ja pakkasesta maisseja sekä papuja ja pistin koko komeuden uuniin... aika täydellisen kotiäiskän menu siis! ;)

Nyt taidan kuitenkin yrittää saada hetken rauhan itseltäni ja niiltä pakko tehdä-asioilta ja vaikka torkahtaa sohvalle... siunattu nuoremman lapsen päikkäriaika!

-Tea-